Rytmikorjaamo - Yritysyhteistyötä aidoimmillaan

Teksti: Juha-Matti Laurio
Kuva: Marika Autio

Seinäjoen ammarrikorkeakoulu SeAMK:n kulttuurituottajaopiskelijat ovat jo useita vuosia tehneet yhteistyötä Seinäjoen Elävän musiikin yhdistys Selmu ry:n kanssa. Saimme aiheesta haastateltavaksemme toiminnanjohtaja Marko Kivelän.  

Millä tavoilla Rytmikorjaamo ja Selmu tekevät yhteistyötä Seinäjoen Ammattikorkeakoulun kulttuurituottajaopiskelijoiden kanssa ja onko yhteistyö säännöllistä? 

Rytmikorjaamo aloitti toimintansa vuonna 2006 eli jo 17 vuoden ajan on tehty yhteistyötä. Alkupiste-festivaali oli ensimmäinen kulttuurituotanto-opiskelijoiden järjestämä tuotanto. Yhteistyömuoto on kehittyvää ja ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa tehdään vuosittain yksi iso tuotanto. Opiskelijoita on monissa vapaaehtoistehtävissä ja heitä on jäänyt remmiin harjoittelun jälkeen. Useampi palkatuista työntekijöistä ja vapaaehtoisista on koulun opiskelijoita. Myös  Preppaamo-työpajan työntekijä on SeAMK:n kasvatteja.  

 

 Liittyykö yhteistyö mitenkään Provinssirock-festivaaliin, joka kuitenkin tulee Seinäjoesta monelle ensimmäisenä mieleen? 

Provinssissa on useita tuottajapestejä, joissa on monesti koulun opiskelijoita. Myös koulun alumneja toimii näissä tehtävissä. 

 

 Miten yhdistyksenne on konkreettisesti hyötynyt siitä, että tuotantoja tehdään yhdessä paikallisen ammattikorkeakoulun kanssa? 

Tarvitsemme aina uusia tekijöitä niin sisällön kuin tapahtuman toteutumisen kannalta. Kulttuurituotannon linja on toiminut meille kasvattajaseurana vuosien varrella. Yhteistyön merkitys on valtava. 

 

Ovatko tuotannot poikineet yhteistyötä jatkossa, esimerkiksi opiskelijoiden saamien keikkojen tms. muodossa? 

Ovat monella lailla ja opiskeluiden jälkeen on tehty yhteistyötä opiskelijoiden kanssa. Yhteistyö on toiminut molempiin suuntiin ja opiskelijat ovat vinkanneet ja olleet toteuttamassa meille uusia tapahtumakonsepteja.  

 

Mitä mahdollista parannettavaa yhteistyössä mielestäsi olisi?

On ymmärrettävää, että opintosuunnitelmat jne. muuttuvat, mutta toivoisi että yhteistyö olisi vähemmän reaktiivista. Näin voisimme luoda vielä isompia uusia tapahtumasarjoja yhdessä. Taloudellisen riskin kantaminen kuuluu aina yritysmuotoiselle toimijalle, mutta opiskelijat ovat he, jotka suunnittelevat itse tapahtumia toisille opiskelijoille. Ihanteellisimmillaan tällainen tuotanto voisi toteutua vaikka jopa kerran kuukaudessa.  
 

Kiitos Marko ajastasi haastattelun antamiseen! 

 

Rytmikorjaamon ovesta käyvät niin tuotantoja tekevät kulttuurituotanto-opiskelijat kuin jo valmistuneet vapaaehtoisetkin. Kuva ©Marika Autio