Todellisuuden vääristelyä?

Teksti: Aurora Vertanen

Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti miten valokuvaaminen on saanut alkunsa, kerrotaan kuvanmuokkauksen kehittymisestä, esitellään yksi tunnettu tapaus aiheeseen liittyen, ja lopussa palataan nykyaikaan ja vastataan kysymykseen ”Onko valokuvien muokkaaminen todellisuuden vääristelyä?”. 

Valokuvauksen historiasta

Valokuvauksen historia juontaa juurensa 1700-luvun lopulle, jolloin alettiin tekemään kokeita ja keksintöjä, joiden tavoitteena oli vangita camera obscuran tuottama kuva pysyvästi. Camera obscura toimii siten, että huoneen seinään tai laatikon sivuun tehdyn reiän kautta heijastuu himmeä ylösalainen kuva kohteesta.  

Valokuvauksessa yhdistyvät camera obscura ja valoherkkä paperi. Vuotta 1839 pidetään valokuvauksen varhaisena alkuna, sillä silloin Ranskan taideakatemia osti Louis Daguerrelta oikeudet daguerrotypiaan ja keksintö vapautettiin koko maailmalle. 

Kuvanmuokkauksen historiasta

Kuvien muokkaamisen ja trikkikuvien historia on jokseenkin yhtä pitkä kuin valokuvauksenkin historia. Varhaisin tapa muokata kuvia on lavastaa tilanteita ja värittää kuvia. Kuvia saatettiin ottaa tilanteista, joita ei todellisuudessa ollut tapahtunut tai kuvaustilanteessa läsnä oleva henkilö yritettiin naamioida osaksi ateljeen kalustusta, jotta häntä ei huomattaisi kuvassa. Tämä oli tarpeellista, kun haluttiin ottaa lapsesta yksin kuva, mutta lapsi tarvitsi huoltajaa tueksi. Muotokuvissa tausta saatettiin välillä värittää toisenlaiseksi, kuin millainen tausta todellisuudessa on ollut. 

Retusoinnista tuli tavallista, kun oli mahdollista ottaa tarkempia valokuvia. Menetelmä tarkoittaa kuvankäsittelykeinoa, jonka tarkoitus ei ole muuttaa kuvan visuaalista kokonaisuutta. Käytännössä siis peitetään mahdollisia pölyn, naarmujen ja roskien aiheuttaneita jälkiä, jotka esiintyvät negatiiveissa tai vedoissa. Välillä retusoinnilla voidaan myös tarkoittaa tavallisesti 1800-luvulla käytettyä menetelmää, jolla oli tapana poistaa muotokuvamallin epäesteettisiksi koettuja piirteitä tai muokata taustaa. 

Cottingleyn keijukaiset

Vuonna 1917 kaksi nuorta englantilaista tyttöä, Frances Griffiths ja Elsie Wright, väittivät vanhemmilleen nähneensä keijuja ja leikkineensä niiden kanssa. Heillä oli jopa näyttää valokuvia tapahtuneesta. Kuvat lähtivät leviämään ja lopulta tieto kuvista levisi myös sir Arthur Conan Doylelle eli Sherlock Holmesin luojalle, ja hän lähti selvittämään kuvien aitoutta palkkaamalla työhön parhaimmat asiantuntijat. Asiantuntijat vakuuttuivat kuvien aitoudesta ja vuonna 1920 Doyle kirjoitti Strand Magazineen artikkelin otsikolla ”Keijuja valokuvattu”. Lehden numero saavutti suuren suosion ja se loppuunmyytiin. Vuonna 1922 hän kirjoitti vielä tapausta käsittelevän kirjankin Keijujen saapuminen – Cottingleyn tapaus (The Coming of the FairiesThe Cottingley Incident). Ihmiset alkoivat todella uskoa keijuihin, eivätkä tytöt enää kehdanneet peruuttaa tarinaansa keijuista, tilanne oli kasvanut suurempiin mittasuhteisiin kuin koskaan oli tarkoitus. Vuonna 1981 tytöt vihdoinkin tunnustivat kuvien olleen väärennöksiä.  

Medialukutaito kunniaan

Näemme valokuvia paljon, ja suurinta osaa niistä on muokattu ainakin jossakin määrin. Jotkin kuvista ovat enemmän, toiset vähemmän muokattuja. Olennaista kuitenkin on osata ymmärtää se, minkälainen viesti kuvan on tarkoitus välittää. Medialukutaito opetetaan lapsille jo peruskoulussa ja ihmiset osaavat nykyään suhtautua kuviin paljon kriittisemmin. Kaikki mitä näemme ympärillämme, muokkaa käsitystämme todellisuudesta. Vääristellyt kuvat saattavat jopa vääristää käsitystämme todellisuudesta, jos uskomme kuvan olevan totta. Tärkeää on osata olla kriittinen ja realistinen tarkastellessaan valokuvia ja asiayhteyttä missä kuvat esitetään. 

Summary in English: Is image manipulation a distortion of reality?

Modifying camera images is as old as photography itself. There is one well known case where people started to belive something what was not real based on fake photograps. In 1917 there was two young English girls, Frances Griffiths and Elsie Wright, who claimed to their parents that they had seen fairies and played with them. They even had photographs to prove that. The pictures went viral and eventually the information spread to Sir Arthur Conan Doyle, the creator of Sherlock Holmes, who set out determine the authenticity of the pictures by hiring the best experts. The experts were convinced of the authenticity of the pictures and 1920 Doyle wrote an article ’Fairies Photographed’. Two years later he wrote a book ”The Coming of The Fairies – The Cottingley Incident”. People were really beginning to belive in fairies. Only in 1981 did the girls finally admit that the pictures were fakes. 

Media literacy is very important in today’s society as we see so many photographs every day and most of them have been edited, at least to some extent. Some are more edited, others less. The key is to understand the message that the image is meant to convey. Everything we see around us shapes our perception of reality. Faked images can even distort our perception of reality if we believe the image to be true. It is important to be critical and realistic when looking at photographs and the context in which they are presented. 

Lähteet:  

https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/kokoelmat/mita-retusointi  

http://kuvanlukutaito.weebly.com/historiaa.html 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Camera_obscura 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Valokuvauksen_historia 

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/201709052200372584  

https://fi.wikipedia.org/wiki/Medialukutaito